Tietoa

Parasiitit
Parasiitit, hiivojen ja huonojen bakteerien "kaverit"
MITÄ OVAT PARASIITIT ?
YLEISKATSAUS YHDYSVALTOJEN TILANTEESTA
Yhdysvalloissa kaikkein yleisimmät ihmisissä olevat parasiitit, jos ei oteta huomioon päänahan täitä, ovat mikroskooppisen pienet alkueläin lajit, jotka voivat liikkua ilman avulla, ruuassa, vedessä, hyönteisissä, eläimissä tai tarttuvat toisesta ihmisestä toiseen. Näihin pieniin parasiitteihin kuuluvat alkueläin Giardia lamblia, helposti tarttuva laji, jota esiintyy saastuneissa järvissä, joissa, meressä. Se on matkaripulin yleinen aiheuttaja. Alkueläin, ameeba Entamoeba histolytica, joka voi aiheuttaa punataudin ja vahingoittaa maksaa ja keuhkoja. Hiivankaltainen parasiitti Blastocystic hominis, joka lisääntyvässä määrin on yhdistetty akuutteihin ja kroonisiin sairauksiin. Ameeban kaltainen Dientamoeba fragilis, joka on yhdistetty ripulin, vatsakipujen, peräaukon kutinan ja löysän ulosteen aiheuttajaksi. Alkueläinparasiitti Crystosporidium on kuoleman vakava uhka immuunikatosairautta sairastaville henkilöille, esim. AIDS-potilaille.
Lukuun ottamatta täitä, yleisimmät niveljalkaiset parasiitit ovat punkit ja kirput. Nämä parasiitit toisaalta voivat kantaa toisia pienempiä infektoivia organismeja kuten bakteerin kaltaista Borrelia burgdorferi:a, kierukkamainen parasiitti, joka aiheuttaa Lyme-taudin tai bakteerin kaltaista Yersinia pestis parasiittiä, joka aiheuttaa pelätyn paiseruton.
Toisen tyyppisiä parasiittejä ovat madot tai loiset, joihin kuuluu mm. kihomadot, suolinkaiset, heisimadot, lapamadot, trikiini, Trichinia spiralis, (mato, joka tavallisesti saadaan huonolaatuisesta tai huonosti kypsennetystä sianlihasta ja joka ihmiskehoon päästyään "asustaa" suolistossa ja lihaskudoksissa), koukkumato, Guinea mato ja rihmamato (lankamainen mato, joka "asustaa" veressä ja kudoksissa). Kyseessä olevien matojen munia tai kystiä voi saada matkustaessaan kehittymättömissä maissa, huonosti käsitellystä ja valmistetusta ruuasta, saastuneesta vedestä tai jopa lemmikkieläimistä! Esimerkiksi jokainen koiranpentu saa emoltaan "syntymälahjana" suolinkaisen ja kaikilla kissoilla on joku parasiitti.
Pyöreät madot, joihin kuuluu neljä yleisintä lajia: suolinkainen, koukkumato, sukkulamato, trikiini, infektoivat noin 25 prosenttia maapallon väestöstä ja aiheuttavat yli miljoona sairastapausta vuosittain. Pyöreät madot on erittäin vaikea häätää pois johtuen ensinnä siitä, että niistä saa erittäin helposti uuden tartunnan. Toisaalta myös siitä, että niiden infektioita aiheuttavat munat kykenevät vastustamaan ja sietämään hyvin kemiallista lääkehoitoa.
ONKO PARASIITTEJA ENÄÄ NYKY-YHTEISKUNNASSA ?
Lääketieteelliset tutkimukset osoittavat, että yli 60 % amerikkalaisista saa parasiitti-infektion jossain vaiheessa elämäänsä. Eläessään ihmiskehossa nämä pienet organismit voivat aiheuttaa lukuisan joukon akuutteja ja/tai kroonisia sairauksia. Ne jäävät hyvin usein havaitsematta lääketieteellisissä tutkimuksissa uudistaen itseään kehon sisällä vuodesta toiseen. Oikea diagnosointi ja hoito on oleellinen infektion parantamisessa ja kehon normaalin toiminnan palauttamisessa.
Leo Galland M.D., New York City:stä, parasitologian erikoislääkäri, arvioi, että 10 prosenttia Amerikan väestöstä on parasiittien infektoimia. Mutta jopa tämä arvio, hän varoittaa, saattaa olla liian konservatiivinen. "Esimerkiksi yhdessä äskettäisessä John Hopkins Hospital:issa tehdyssä tutkimuksessa 18 %:ssa sattumanvaraisesti valitussa verinäytteessä oli parasiitti Giardia lamblia:n aiheuttama infektio, joka oli parasta aikaa vallitseva tilanne tai oli ollut hiukan aikaisemmin", tri Galland tähdentää. "Ja Arizonassa tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu mahdollisesti 50 %:lla reservaateissa elävillä Amerikan intiaaneilla on parasiitti-infektio", kertoo tri Galland.
"Vaikka teknisesti ajatellen mikä tahansa organismi, joka elää isäntäorganisminsa kustannuksella, ‘siivellä’, voidaan määritellä parasiitiksi", sanoo Murray Susser M.D., Santa Monicasta Kaliforniasta, "niin termi ‘parasiitti’ viittaa erityisesti alkueläimiin (yksisoluisia organismeja, joilla on itsenäiseen elämään tarvittavat aineenvaihduntamekanismit), niveljalkaisiin (hyönteiset) ja matoihin, jotka tunkeutuvat isäntäorganismiin ja ruokkivat itseään isäntäorganismista aiheuttaen siten vahinkoa isännälle". "Parasiitit ovat olleet mukana ihmiskunnan kehityksessä miljoonia vuosia", sanoo Tri Susser, "ja kuten viruksien ja sienien, parasiittienkään olemassaololla ihmiskehossa ei tiedä olevan mitään tarkoitusta."
Jokin vakava sairaus voi hyvin usein olla seurauksena, jos infektioita aiheuttavia parasiittien munia tai kystiä on nautittu ruoan tai juoman mukana. Parasiitit voivat myös infektoida ihon, kuten syyhyt tai täit, ne voivat tunkeutua verenkiertoon hyönteisten pistosten myötä niin kuin tekevät malariaa ja keltakuumetta aiheuttavat parasiitit. Ne voivat myös tyhjentää kehon välttämättömistä ravintoaineista, ‘verottaen’ ja ylirasittaen immuunisysteemiä, joka taas puolestaan voi johtaa vakaviin sairauksiin tai jopa kuolemaan.
Lääketieteen tutkijat ovat alkaneet vähitellen ymmärtää, että parasiitti-infektiot myötävaikuttavat tai jopa aiheuttavat lukuisan joukon vakavia sairauksia kuten esimerkiksi Crohn:in tauti, haavainen paksunsuolentulehdus, nivelreuma tai muita reumaattisia oireita, krooninen väsymyssyndrooma, Epstein-Barr virustauti, AIDS ja jopa syöpä. Hulda Clark , Ph.D. , N.D. sanoo, että kaikki syövät johtuvat parasiittien ja ympäristömyrkkyjen yhteisvaikutuksesta. Erityisesti lukuisa joukko ruuansulatusvaivoista, kuten ripuli ja ärtynyt paksusuolisyndrooma on nykyään yhdistetty aiemmin olleeseen tai parasta aikaan olevaan parasiitti-infektioon.
PARASIITTI-INFEKTION LÄHTEET
Kaikkein yleisin tapa saada parasiitti-infektio on suora uloste - suu yhteys (huono käsihygienia). Esimerkiksi maapallon laajuisesti tarkastellen noin 30 prosentilla väestöstä on giardiasis-sairaus, jonka aiheuttaa Giardia lamblia parasiitti. Se on erittäin helposti tarttuva parasiitti ja sitä "kantavat" käytännöllisesti katsoen kaikki elävät olennot: villieläimet, kissat ja koirat, niin kuin myös useat ihmiset. Giardiasis on erityisen vakava ongelma niillä, jotka elävät laitoksissa ja ylikansoitetuissa yhteisöissä ja se voi tarttua juomalla puhdistamatonta vettä tai uimalla ulosteiden saastuttamassa vedessä, henkilöltä toiselle tai eläimestä ihmiseen.
"Alkueläin parasiitti-infektio seuraa usein siitä, jos on juonut epäpuhdasta vettä", sanoo Rita Bettenburg, N.D. Portlandista Oregonista. "Olen nähnyt tämän tapahtuvan kokonaisille perheille, jotka ovat olleet telttailemassa tai harrastaneet vesihiihtoa tai ovat juoneet puroista tai jokivettä. Oireet tämmöisissä tapauksissa ovat tavallisesti ripuli, kouristuksia ja maha-suolitulehdus". Hän lisää, että merkittävä osa Pohjois-Amerikan pohjavedestä on Giardia-parasiitin saastuttamaa! Eräs äskettäinen tutkimus myös osoitti 86 prosenttia tutkituista pintavesistä (järvistä ja joista) Kansasissa olevan joko Giardia- tai Cryptosporidium tai molempien parasiittien saastuttamia.
Päivähoitokeskukset on nyt myös ymmärretty maailmanlaajuisesti olevan erinomaisia kasvualustoja Giardia- tai muille parasiiteille. Dennis Juranek, The Centers for Disease Control, parasiitti-infektio osastolta Atlantasta, Georgiasta raportoi, että tällä hetkellä USA:ssa lasten päivähoitopaikoissa kaikista parasiitti-infektioista Giardian osuus vaihtelee 21 prosentista 44 prosenttiin. Eräässä tutkimuksessa, joka kattoi 900 päiväkotilasta ja 140 työntekijää Torontossa, Kanadassa, osoitti 19 prosentilla (171 kpl ) lapsista olevan suolistoparasiitti-infektion ja 14 prosentilla (19 kpl) henkilökunnasta. Noista infektioista parasiitti Dientamoeba:a oli eniten ja Giardia:a toiseksi eniten.
.
Lastentauti- ja hammasklinikat ovat toinen lähde parasiittien levittämiseen. Vuonna 1983 Kalifornian Yliopiston tekemän tutkimus osoitti, että 38 prosenttia vastaanotolla käyneistä lapsista sai infektion. Ja jälleen Dientamoeba:a löydettiin eniten ja seuraavaksi Giardia:a.
"Kihomadot ovat myös hyvin yleisiä Yhdysvalloissa", sanoo Tri Bettenburg. "Lapset saavat niitä usein ja sitten he levittävät niitä koko perheeseen". Joillakin esiintyy silloin ruuansulatushäiriöitä, mutta yleisin oire on peräaukon kutina, kertoo Tri Bettenburg. Vanhukset ovat myös hyvin alttiita parasiitti-infektioille ja parasiitit ovat usein syynä ravitsemusvajaukseen, väsymykseen ja ripuliin, jotka ovat nykyään yleisiä sekä vanhuksilla että myös nuorilla ihmisillä.
Tri Bettenburg mainitsee, että jokin henkilö matkustaessaan saattaa saada loistartunnan toisesta maasta ja saattaa kestää vuosia ennen kuin se on löydetty. "Olen nähnyt potilaita, jotka ovat matkustaneet Afrikassa tai Aasiassa ja joskus saattaa kestää jopa viisi vuotta ennen kuin matkalta saatu parasiitti on diagnosoitu", hän sanoo. Joillakin ihmisillä oireet saattavat olla voimakasta allergisoitumista ei vain ruuille vaan koko elinympäristölle, johon ei ole löytynyt mitään syytä muilla tutkimusmenetelmillä.
Yhä enemmän laajentunut toisista maanosista tulleiden ruoka-aineiden käyttö kuten myös etnisten ruokien käyttö, esimerkiksi sushi ja sashimi, jotka ovat keittämättömiä, myös edesauttavat parasiittien leviämistä maasta toiseen. Käytännössä yksinkertaisesti huono ruuansulatus on voimakkain parasiitti-infektioita aiheuttava tekijä. "Joku, jolla on liian vähäinen happotaso mahalaukussaan, ei pysty sulattamaan ruokaa tehokkaasti, joten mikä hyvänsä parasiitti, joka tulee ruuan mukana, ei tule desinfioiduksi", sanoo Maoshing Ni, D.O.M., Ph.D., L.Ac., Yo San Yliopiston presidentti Santa Monicasta Kaliforniasta. "Tämä on juuri se, mitä suolahapon pitää tehdä mahalaukussa: se desinfioi ruuan ja tappaa kaikki ‘pöpöt’. Jos tämä ei tapahdu riittävän tehokkaasti, parasiitit kulkeutuvat elinkykyisinä suolistoon ja aloittavat siellä itsenäisen elämänsä. Tämä on myös syy siihen, miksi lapset saavat niin paljon parasiittejä, koska heidän ruuansulatusjärjestelmänsä ei ole vielä niin hyvin kehittynyt niin kuin se on aikuisilla".
PARASIITTI-INFEKTIO JA SAIRAUDET
Suurella joukolla ihmisiä ympäri maapalloa on parasiitti-infektioita, jotka heikentävät heidän terveyttään ja myötävaikuttavat muiden sairauksien puhkeamisiin, sanoo tri Galland ja useimmat, joilla on jo infektio, eivät edes tiedä sitä. Monet parasiitit jäävät havaitsematta vuosikausiksi, koska ne eivät aiheuta mitään erityisen pahoja oireita tai aiheuttavat oireita vain jossain yhdessä vaiheessa elämän aikana, jotka silloin helposti yhdistetään johonkin toiseen, väärään syyhyn, kertoo tri Galland.
Parasiittien pitkäikäisyys on toinen tekijä, joka myötävaikuttaa kroonisten sairauksien puhkeamiseen. Eräässä tutkimuksessa kroonisessa giardiasissa parasiitin elinkaaren keskiarvona todettiin olevan 3,3 vuotta, suolistoparasiitti Strongyloides stercoralis: in todettiin pysyneen sitkeästi elossa 20 - 30 vuotta !
Martin Lee, Ph.D., biokemisti, mikrobiologisti ja Great Smokies Laboratory:n johtaja johti erästä tutkimusta parasiittien esiintyvyydestä kroonisesti tai akuutisti sairaiden ihmisten keskuudessa. "Yhdessä matalapalkkaisessa maahanmuuttajaryhmässä, jotka olivat akuutisti sairaita, 70:llä prosentilla oli parasiittejä ja 20 prosentilla näistä parasiitit todettiin olevan patogeenisiä (sairauksia aiheuttavia)", tri Lee korostaa. "Toisessa ryhmässä, jossa oli laajempi sosioekonominen otos kroonisesti sairaista ihmistä, todettiin 20 prosentilla olevan parasiittejä". Tri Lee:n tulokset on Center for Disease Control:in vahvistamat.
Tri Galland mainitsee, että suurin osa terveysongelmista voi aiheutua jopa aivan lievistä parasiitti-infektioista. Tutkimuksissaan hän raportoi, että puolella ihmisistä, jotka oli diagnosoitu kärsivän ärtyneestä paksusuolisyndroomasta, oli suolistoparasiittejä ja että suurin osa tuli parannetuksi oireistaan, kun heidän parasiitti-infektionsa hoidettiin. Kahdeksankymmentä kaksi (82) prosenttia niistä, jotka kärsivät kroonisesta väsymyssyndroomasta, paranivat myös oireistaan, kun heidän parasiitti-infektionsa hoidettiin.
Tri Gallandin havainnot osoittavat, että kuka hyvänsä, joka kärsii kroonisesta suolistovaivoista kuten mahan turvotuksesta, ripulista, vatsakivuista, ilmavaivoista, kroonisesta ummetuksesta, moniallergiasta (erityisesti ruuille), selittämättömästä väsymyksestä, pitää tutkia ensin, onko hänellä parasiitti-infektio.
Tri Hulda Clark mainitsee omien tutkimustensa pohjalta, että kaikki vakavimmat sairaudet esim. syöpä, AIDS, neurologiset sairaudet, autoimmuunisairaudet, suolisto-ongelmat, selittämättömät kiputilat aiheutuvat parasiitti-infektioiden, toksisten metallien sekä bakteerien yhteisvaikutuksesta.
Candidiaasis, tila jonka aiheuttaa esimerkiksi Candida albicans hiivan ylikasvu suolistossa, on lisääntynyt aina epidemiaksi asti Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Candida albicans:in ylikasvun on todettu olevan myös Giardias parasiitti-infektion lisätauti ! Candidiaasis on oppurtunistinen infektio eli kehittyy silloin, kun kehossa on jo toinen infektio, esim. parasiitti-infektio. Sillä on vakavia seurauksia, koska se lisää mm. suoliston läpäisevyyttä. Tällöin sulamaton ruoka ja suoliston toksiset, myrkylliset aineet pääsevät verenkiertoon aiheuttaen immunologisen vastareaktion, jonka seurauksena kehittyy intoleranssi tai yliherkkyys yleisille ruoka-aineille.
Suolistoperäiset parasiitti-infektiot on yhä enenevässä määrin yhdistetty krooniseen väsymys syndroomaan. Eräässä tutkimuksessa yli kolmasosalta ko. syndroomasta kärsivältä potilaalta löytyi Giardia lamblia parasiitin aiheuttama infektio. Heidän oireitansa olivat depressio, lihasperäinen kipu ja heikkous, päänsärky ja flunssan kaltaisia oireita, joita oli ollut keskimäärin kahdesta kolmeen vuoteen.
Tutkimukset ovat myös osoittaneet yhteyden HIV:n (human immunodeficiency virus) ja parasiittien välillä. Leon Chaitow:in , N.D., D.O. Englannista, mukaan parasiitit ovat yleinen ongelma AIDS:ia sairastavilla ihmisillä. Hän on havainnut AIDS-potilailla usein olevan hoitoa vastustavan, resistenssin Candida albicanssin ylikasvun, joka tuottaa kehon immuunijärjestelmän toimintaa estäviä tekijöitä. Hoitoa vastustava, resistenssi Candida albicans taas pysyy elossa monien parasiittien ansiosta. Eräässä Virginian Yliopiston raportoimassa tutkimuksessa todetaan, että ameeba parasiitin patogeeninen laji (Entamoeba histolytica) tuottaa ainetta, joka vaurioittaa niitä immuunipuolustuksen soluja, jotka pystyvät tuhoamaan aktiivisen HIV-viruksen. Näin ollen kun kehon oma puolustusjärjestelmä on "pelattu pois pelistä", ameeba parasiitti näyttäisi oleva ratkaiseva tekijä HIV:n muuttumisessa AIDS:ksi. Tri Hulda Clarkilla on samantapaiset havainnot.
PARASIITTI-INFEKTION OIREITA
Parasiitti-infektio on tavallisesti voimassa kolmen - viiden päivän sisällä tartunnasta, alkaen joskus ‘räjähdysmäisellä’ ja vetisellä ripulilla. Giardiaksen on todettu olevan lasten ripulin ykkösaiheuttaja ja se aiheuttaa myös lukuisan joukon fyysisiä, psyykkisiä, tunne-elämään ja käyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Muihin oireisiin saattaa kuulua epäsäännöllistä ripulin ja ummetuksen vuorottelua, ruuansulatushäiriöitä, ihon kutinaa, nokkosihottumaa, suolistokaasua, väsymystä ja allergisoitumista ruoka-aineille. Jos infektio jää hoitamatta, saattaa myöhemmin puhjeta reumaattisia tai niveltulehduksen tyyppisiä oireita. Oireina voi esiintyä myös limaa ulosteessa, anoreksiaa, kouristuksia, ummetusta, kuvotusta, pahoinvointia, yöhikoilua ja selittämätöntä kuumeilua.
Infektiot heikentävät immuunijärjestelmää, aiheuttavat ravinteiden imeytymishäiriöitä (malabsorption) ja aliravitsemustilan (malnutrition), puutoksen A-vitamiinista, B-vitamiineista ja erityisesti B1-,B5-,B6- ja B12- vitamiineista, kaliumin, kalsiumin ja magnesiumin puutoksen sekä muiden mineraalien ja hivenaineiden epätasapainon ja jopa vakavan painon pudotuksen. Infektion aiheuttama malabsorptio ja malnutrition tila on sitten ‘avoin väylä’ monien muiden sairauksien puhkeamiseen.
Pahoissa infektiotapauksissa parasiittien tuottamat toksiset, myrkylliset aineet voivat aiheuttaa "blackoutin", aivojen toiminnan sekavaa, muistamatonta, huonoa toimintaa, lihas- ja luustoperäistä kipua, verensokerin voimakasta vaihtelua ja kuukautiskierron epäsäännöllisyyttä.
Erilajin parasiitit usein infektoivat myös kehon eri osia. Kun Giardias pääasiassa vaikuttaa ohutsuolen toimintaan, niin amoebiaasis (ameeban aiheuttama infektio) pääasiassa vaikuttaa paksusuolessa ja pahoissa tapauksissa voi myös tunkeutua suolen epiteelikerroksen läpi aiheuttaen haavauman. Se voi myös päästä verenkiertoon ja sieltä maksaan ja tekee paiseita. Se voi myös edelleen levitä muihin kehon osiin kuten keuhkoihin, aivoihin, munuaisiin tai iholle ja voi olla silloin hyvinkin kohtalokas. Suolinkainen kulkeutuu myös suolistosta verenkiertoon mennen keuhkoihin kasvamaan ja ryömii nieluun, josta ne uudelleen niellään suoleen. Tri Hulda Clark mainitsee, että suolinkaisen lisäksi muutkin lajit voivat päästä verenkiertoon suolistosta ja voivat tunkeutua jopa aivoihin aiheuttaen lukuisia neurologisia oireita.
PARASIITTI-INFEKTIOIDEN DIAGNOSOINTI
Yksi keskeinen ongelma parasiitti-infektioiden tutkimuksessa ja infektioiden yhteydestä lukuisiin sairauksiin on se tosiasia, että "useimmat parasitologian laboratoriot eivät onnistu löytämään ulostenäytteistä edes suolistoparasiittien enemmistöä puhumattakaan harvinaisemmista lajeista" , mainitsee The Journal of Advancement in Medicine-lehti. David Casemore, M.D., The Public Health Laboratory:stä, Iso Britanniasta, lisää, että parasiitti-infektio "jää melkein täydellisellä varmuudella löytymättä ulostenäytteistä, johtuen monista eri tekijöistä".
Valitettavasti monet onnettomat ihmiset joutuvat kamppailemaan pitkäaikaisissa kivuissa ja sairauksissa diagnosoimattoman parasiitti-infektion seurauksena. Steven Bailey, N.D., Portandista, Oregonista kertoo yhdestä AIDS-potilaasta, jolta piti tutkia 12 ulostenäytettä ennen kuin Giardias diagnosoitiin. Lasten sairaalassa, Children Hospital in Orange, Kaliforniasta, kahdeksalta lapselta, joilla oli krooninen ripuli, vatsakipuja, kouristuksia ja toistuvaa pahoinvointia, jäi parasiitti-infektio diagnosoimatta vaikka ulostenäytetutkimuksia tehtiin lukuisia. Vasta "raskaansarjan" operaatiolla, tähystyksellä otetusta suoliston limakalvon irtosolunäytteestä onnistuttiin löytämään Giardias-alkueläin. Jos suolistosta löydettävän parasiitin diagnosointi on jo näin vaikeata, niin kuinka vaikeaa on löytää verenkierron kautta muihin kudoksiin ehtinyt parasiitti ?
Martin Lee:n, Ph.D., Director of Great Smokies Laboratory, mukaan monet lääkärit, sairaalat ja laboratoriot eivät onnistu diagnosoimaan parasiitti-infektioita, koska he harvoin käyttävät riittävästi aikaa huolelliseen analysointiin tai eivät käytä useita yhtäaikaisia näytetutkimusmenetelmiä useana päivänä peräkkäin. "Ja testi on myös usein suoritettu vain yhdestä ‘satunnaisesta’ ulostenäytteestä, kun se pitäisi tehdä useamman päivän näytteestä", hän lisää.
Tri Lee ehdottaa, että jos epäilet sinulla olevan suolistoparasiittejä, niin pidä huoli siitä, että lääkärisi, sairaalasi tai laboratoriosi huomioi edellä mainitut asiat diagnosoinnissa. Käytännössä kuitenkin potilaalla on hyvin vähän mahdollisuutta vaikuttaa lääkärin työskentelyyn.
PARASIITTI-INFEKTIOIDEN HOITO
Vaikka antibiootteja ja muita lääkkeitä on usein käytetty hoitamaan parasiitti-infektioita, sellainen lähestymistapa voi toisaalta asettaa vakavan uhan henkilön kokonaisterveydelle, koska se sotkee kehon oman luonnollisen immuniteetin, ja erityisesti niillä henkilöillä, joilla on jo valmiiksi alentunut immuniteetti tai ovat kroonisesti sairaita, kertoo tri Galland. Myös monien näiden lääkkeiden myrkyllisyyden takia niitä ei voida ottaa riittävän pitkiä aikoja niin kuin tulisi tehdä pahanlaatuisen Giardiaksen tai muiden pitkäaikaisten, vastuskykyisten alkueläininfektioiden häädössä, jatkaa tri Galland. Näiden sivuvaikutusten takia lääkkeiden käyttömäärää on vähennetty johtaen taas toisaalta uusintainfektioiden määrän suureen kasvuun. Siksi monet vaihtoehtolääkärit USA:ssa käyttävät monitasoista lähestymistapaa hoitaessaan parasiitti-infektioita. Hoitometodiikkaan kuuluu ruokavaliohoito, lisäravinnetukihoito, lääkeyrttien käyttö sekä perinteisen kiinalaisen lääketieteen keinot", jatkaa tri Galland.
Tri Hulda Clark on kehittänyt parasiittien hoitoon perinteisten lääkeyrttien rinnalle sähköisen kojeen. Se toimii paristojännitteellä ja on toimiva kehon parasiitti-infektioiden hoidossa.
MIKÄ ON TILANNE SUOMESSA ?
Onko tilanne Suomessa yhtään sen parempi parasiitti-infektioiden yleisyyden, diagnosoinnin ja hoitomahdollisuuksien suhteen kuin USA:ssa ? Väitän, että infektiot ovat aivan yhtä yleisiä, diagnosointi yhtä huonoa ja kokonaisvaltainen hoito olematonta. Aihepiiri jo sinänsä herättää voimakkaita negatiivisia tunnereaktioita, joka estää puhumisen omista epäilyistään jopa lähiomaisille. Voidaan vielä esittää kysymys, mikä merkitys parasiitti-infektioiden leviämiseen on sillä, että kotieläimiä on yhä enemmän ? Ja ne ovat usein erittäin läheisessä yhteydessä hoitajiinsa, joka ei ollut tapana aikaisemmassa maatalousyhteiskunnassa.
Miten vasta nyt parasiiteistä olisi tullut vakavia sairauksia aiheuttava ongelma, sillä onhan niitä ollut ihmisillä aina ? Yksi selitys saattaa olla siinä, että yhä suurempi määrä ympäristömyrkkyjä, raskasmetalleja, säilöntäaineita, torjunta-ainejäämiä, lääkeainejäämiä, kertyy jokaisen ihmisen kehoon heikentäen koko ajan vastuskykyä. Myös huonontunut ruuan laatu ja/tai yksipuolinen syönti ei anna riittävästi ravintoaineita immuunijärjestelmälle.
PARASIITIT JA HIIVAN YLIKASVU
Kuten edellisessä yleiskatsauksessa mainittiin, niin eräät lääkärit ovat yhdistäneet parasiitit ja hiivan ylikasvun toisiinsa. Jos asiaa pohtii jo pelkkien peruslääketieteellisillä tosiasioilla, niin tämä yhdistäminen on hyvinkin loogista. Jos mahalaukun suolahappo ei pysty tuhoamaan hiivasoluja ja –itiöitä ja ne pääsevät kasvamaan suolistossa, niin sama asia pätee parasiittienkin muniin. Joten tuntuisi jopa epäloogiselta ajatella, että jos kerran suolistossa on hiivan ylikasvua, niin siellä ei olisikaan muita "ötököitä", varsinkin jos ko. henkilö on ollut tekemisissä eläinten kanssa.
Käytännön työssäni olen havainnut saman ongelman parasiittien diagnosoinnissa kuin edellä kerrotussa katsausartikkelissa. Olen erittäin harvoin saanut suolistotesteillä osoitettua niiden läsnäolon. Toisaalta tri Hulda Clark on osoittanut kirjoissaan miten valtavan yleisiä ne ovat ja ovat aina jonkun vakavamman sairauden taustatekijänä. Tähän väliin jää suuri kuilu sen suhteen ketä ja mitä uskoa ?
Olen kuitenkin käytännössä päätynyt siihen tilanteeseen, että pidän suurempana todennäköisyytenä niiden läsnäoloa kuin että niitä ei ole, jos suolistotestistä löytyy hiivan ylikasvua. Ja varsinkin silloin, jos joku tai jotkut hyvät bakteerit ovat nollassa. Siksi aloitan aina koko suoliston hoidon sellaisilla lääkeyrteillä, jotka häätävät myös parasiittejä.
LISÄÄ PARASIITTI-INFEKTIOIDEN OIREITA
Ohessa vielä Great Smokies Diagnostic Laboratory: n laboratoriokäsikirjan mainitsemia parasiitti-infektioiden aiheuttamia oireita:
- mahanseudun kipua ja kramppeja
- anoreksiaa
- autoimmuunisairauksia (autoimmuunisairauksina pidetään mm. nivelreumaa,
Sjögrenin tautia, autismia )
- krooninen väsymys
- ummetus
- ripuli
- vähentynyt SIgA:n (suoliston IgA eli immuunipuolustus) toiminta
- kuume
- ruoka-allergiat
- mahakatarri
- paksusuolen tulehdus
- lisääntynyt suoliston läpäisevyys (ns. vuotava suolisto)
- epäsäännöllinen ulostus
- ärtynyt paksusuolisyndrooma
- alaselän kipu
- peräaukon kutina
- ihon kuivuminen ja kutina
- nokkosihottuma
- painon menetys (epämääräinen, ei dieetin seurauksena)
- niveltulehdus
- verinen uloste
- paksunsuolentulehdus
- Crohnin tauti
- punatauti
- ilmavaivat
- pahalle (epänormaalin ) haisevaa ulostetta
- päänsärky
- valkosolujen niukkuus (Leukopenia)
- imeytymishäiriöt
- peräsuolen verenvuotoa
- pahoinvointi, kuvotus
Monet edellä olevat oireet liittyvät myös hiivan tai hiivojen ylikasvuun tai patogeenisten bakteerien ylikasvuun. Joten vain pelkkien oireiden perusteella ei voi sanoa, onko kyse parasiiteistä, hiivoista vai bakteereista vai kaikista näistä yhtä aikaa.
Jos haluat perehtyä parasiittejä koskevaan aihepiiriin vielä syvällisemmin, niin oheiset teokset antavat hyvää lisäinformaatiota:
Hulda Clark: The Cure for All Diseases, 1995; suomennettu "Hoito kaikkiin sairauksiin" 1999
Crewe W., Haddock D.: "Parasites and Human Disease", 1985,
Markell E., Voge M., John D.: "Medical Parasitology" , 1986
Lisäksi suosittelen vielä kirjaa: Friedman L., Keeffe E.: "Handbook of Liver Disease" ,
1998 ;sivut 373 - 414.
Informaatiota löytyy myös seuraavista tiedejulkaisuista:
American Journal of Tropical Medicine and Hygiene,
Annals of Tropical Medicine and Parasitology,
Experimental Parasitology,
Journal of Parasitology,
Parasite Immunology,
Parasitology,
Parasitology Today
Teuvo Rantala
takaisin
|